Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Dublin : Tietoa Irlannista : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Dublin

Puh. +353-1-478 1344
S-posti: sanomat.dub@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Irlanti

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
fiIrlannin tasavalta Irlanti
svRepubliken IrlandIrland
enRepublic of IrelandIreland
gaPoblacht na hÉireannÉire
deDie republik IrlandIrland
frRépublique d’IrlandeIrlande

Itsenäistyminen

6. joulukuuta 1922 (Irlannin vapaavaltio)

Kansallispäivä

17. maaliskuuta (Pyhän Patrikin päivä) "La Fheile Padraig" (St. Patrick’s Day). Pyhä Patrik on maan suojeluspyhimys, joka 400-luvulla käännytti pakanoita kristinuskoon ja perusti luostareita kirkollisen toiminnan keskuksiksi. Tarun mukaan Pyhä Patrik myös karkotti käärmeet Irlannista.

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: GMT -2 tuntia

Talvisin: GMT -2 tuntia

Pinta-ala

70 273 km² (toukokuu 2013)

Väkiluku

4 722 000 (2012 arvio, CIA, The World Factbook)

Pääkaupunki

Suomeksi: Dublin

Omalla kielellä: englanniksi: Dublin, iiriksi: Baile Átha Cliath

Diplomaattisuhteet

2. marraskuuta 1961

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Irlanti

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Irlanti

Linkit

Suhteet

 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Irlannin ja Suomen välinen kauppavaihto on ollut Suomelle alijäämäistä useiden vuosien ajan. Vuonna 2014 Suomen vienti Irlantiin oli Tullin mukaan arvoltaan n. 120 milj. euroa ja se koostui pääosin paperi- ja metallivalmisteista, koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, sekä kemiallisista aineista ja tuotteista. Irlannin tuonnin arvo oli n. 460 milj. euroa ja se koostui pääosin malmeista ja metalliromusta, kemiallisista aineista ja tuotteista sekä koneista ja laitteista.

 

Irlannin osuus Suomen kokonaisviennistä on pysytellyt viime vuodet 0,2 prosentissa. Kokonaistuonti Irlannista on vaihdellut prosentin molemmin puolin ja se oli vuonna 2014 noin 0,8 prosenttia.  

 

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Irlannin välillä allekirjoitettiin 3. syyskuuta 1985 kulttuurisopimus (Cultural Agreement), joka tuli voimaan 27. helmikuuta 1986. Kulttuurisopimuksen puitteissa on järjestetty professoreiden, tutkijoiden, luennoitsijoiden ja asiantuntijoiden vaihtoa. Kulttuurisopimusten merkitys on kuitenkin viime vuosina vähentynyt.

 

Irlannin ja Suomen välillä on vireää kulttuurivaihtoa. Dublinissa vierailee säännöllisin väliajoin suomalaisia yhtyeitä ja taiteilijoita.

 

Suomessa Finnish-Irish Society järjestää vuosittain Irlannin kulttuuriviikon, johon on osallistunut tunnettuja laulajia kuten Mary Black ja Mary Coughlan.

Suomalaiset, suomen kieli

Irlannissa asuu noin 900 suomalaista. Vielä muutama vuosi sitten heitä oli noin 1 500, mutta lama on johtanut poismuuttoihin.

 

Maassa toimii aktiivinen Irlanti-Suomi-seura, joka järjestää ohjelmaa suomalaisille ja suomenmielisille sekä pitää Dublinissa Suomi-koulua, jonka tarkoitus on vahvistaa suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta. Liikemiesten verkottumisen puolesta toimii puolestaan Finnish Business Club. Syksyllä 2012 Dublinissa perustettiin myös Team Finland Ireland -verkosto, jonka puheenjohtajana toimii Suomen suurlähettiläs. Verkoston tarkoituksena on edistää Suomen maakuvaa ja kauppasuhteita Finpron, Lontoon-instituutin, FBC:n, IFS:n, kunniakonsulien ja muiden suomalaistoimijoiden entistä tiiviimmällä yhteistyöllä.

 

Suomen Lontoon instituutin toiminta-alueeseen kuuluu myös Irlanti. Toiminnallaan instituutti edistää tutkijoiden, taiteilijoiden, asiantuntijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutusta Suomen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin tasavallan välillä.

 

The Finnish Institute in London
35-36 Eagle Street
London WC1R 4AQ, UK
P +44 (0)20 7404 3309
http://www.finnish-institute.org.uk/

Vierailut

 

  • Irlannin ulkoministeri Dermot Ahern (Helsinki, tammikuu 2005)
  • Irlannin pääministeri Bertie Ahern (Helsinki, kesäkuu 2006)
  • Tasavallan presidentti Tarja Halonen (Dublin, marraskuu 2007)
  •  Presidentti Martti Ahtisaari (Dublin, huhtikuu 2008)
  • Ulkoministeri Alexander Stubb (Dublin, marraskuu 2008)
  • Irlannin pääministeri Brian Cowen (Helsinki, marraskuu 2008)
  • Irlannin Eurooppa-ministeri Dick Roche (Helsinki, huhtikuu 2009)
  • Presidentti Martti Ahtisaari (Dublin, toukokuu 2010)
  • Pääministeri Mari Kiviniemi ja opetusministeri Henna Virkkunen (Dublin, lokakuu 2010)
  • Kenraali Ari Puheloinen (Dublin, syyskuu 2011)
  • Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen (Dublin, syyskuu 2011)
  • Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty (Irlanti, syyskuu 2011)
  • Irlannin Eurooppa-ministeri Lucinda Creighton (Helsinki, marraskuu 2011)
  • Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (Dublin, maaliskuu 2012)
  • Irlannin pk-yrityksistä vastaava ministeri John Perry (Helsinki, maaliskuu 2012)
  • Irlannin UM:n vsi David Cooney (Helsinki, maaliskuu 2012)
  • Presidentti Martti Ahtisaari (Irlanti, huhtikuu 2012)
  • Irlannin innovaatioministeri Séan Sherlock (Helsinki, huhtikuu 2012)
  • Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (Irlanti, huhtikuu 2012)
  • Irlannin puolustusvoimain komentaja Sean McCann (Helsinki, elokuu 2012)
  • EKMI Stubb (Dublin, syyskuu 2012)
  • UMI Tuomioja Dublinissa Etyjin ministerikokouksessa (Irlanti, joulukuu 2012)
  • Irlannin EU-puheenjohtajuuskauden epävirallisiin ministerikokouksiin kevätkaudella 2013 osallistuneet ministerit: Jari Koskinen, Maria Guzenina-Richardson, Jan Vapaavuori, Jutta Urpilainen, Anna-Maja Henriksson, Carl Haglund, Päivi Räsänen, Heidi Hautala, Erkki Tuomioja, Paula Risikko ja Ville Niinistö.
  • Eurooppa-ministeri Lucinda Creighton (Saariselkä 22. – 24.3.2013)
  • Liikenneministeri Merja Kyllönen (Irlanti, kesäkuu 2013)
  • Pääministeri Enda Kenny (Helsinki, kesäkuu 2013)

 

    Hyvä tietää

    Asuminen, asunnot

    Vuokra-asuminen

    Asumisen taso on Irlannissa yleisesti Suomea alhaisempi. Vuokra-asunnot ovat yleensä kalustettuja. Asunnonvälityssivustot ovat toimiva apu asunnonhankinnassa. Kattavin niistä on nimeltäänDaft.

     

     

    Vuokra-asuntomarkkinat ovat kirjavat, joten missään tapauksessa ei tule vuokrata asuntoa käymättä ensin tarkistamassa asunnon todellinen kunto. Monenlaista keinottelua esiintyy, ja hyvinkin erikoisia vuokranmaksu- ynnä muita järjestelyjä saatetaan vaatia. On kuitenkin hyvä tietää, että asunnot tulisi vuokrata jokseenkin samoin ehdoin kuin Suomessa. Vuokratakuu on yleisesti yhden kuukauden vuokra.

    Autot

    Oma auto

    Irlannissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Yleinen nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa. Moottoriteillä rajoitus on 120 km/h ja taajamissa 30–40 km/h. Riskitekijöitä teillä ovat vasemmanpuoleinen liikenne, kapeat tiet, merkitsemättömät risteykset sekä syrjäseuduilla vapaana vaeltelevat lampaat. Lisäksi kaupungeissa rutiiniomainen punaisia päin ajaminen ja moottoripyörien pujottelu autojen joukossa lisäävät vaaratekijöitä. Myös jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on varottava, koska nämä kulkevat jatkuvasti punaisia päin ja ylittävät kadut liikennesäännöistä välittämättä.


    Irlanti on vähitellen totuttelemassa metriseen mittajärjestelmään, johon siirryttiin vuonna 2005. Uusimmilla teillä vihreät kyltit ilmoittavat etäisyydet kilometreissä, mutta maaseudulla tulee vastaan vanhoja mustavalkoisia mailiviittoja. Järjestelmää monimutkaistaa vielä "irlantilainen maili", standardisoitua mailia hieman lyhyempi mitta, joka alkaa olla jo melko harvinainen.

    Auton hankinta, rekisteröinti, vakuutukset

    Irlantilaiset autoliikkeet myyvät useimpia tunnettuja automerkkejä myös verovapaaseen hintaan. Paikallisten autojen ratti sijaitsee oikealla puolella.

     

    Toisin kuin Suomessa, pakollinen liikennevakuutus ei Irlannissa ole samanhintainen yhtiöstä riippumatta. Liikennevakuutusmaksut ovat Suomen vakuutusmaksuja huomattavasti korkeampia, ja nousevat vielä korkeammiksi, mikäli ohjauspyörä on täkäläisittäin “väärällä” eli vasemmalla puolella. Vakuutukset ovat lisäksi kalliimpia, jos autoa ajaa nuori (alle 23-vuotias) kuljettaja.

    Ajokorttimääräykset

    Suomalaisen EU-ajokortin voi halutessa vaihtaa irlantilaiseen ajokorttiin. Vaihdettaessa ajokortti irlantilaiseen suomalainen ajokortti “menetetään” (to render) eli Irlannin viranomaiset lähettävät sen Suomeen ajoneuvohallinnolle. Kortti noudetaan Suomeen palattua ajokortin myöntäneestä poliisipiiristä. Irlantilainen ajokortti anotaan paikallisesta National Driver Licence-keskuksesta (http://ww.ndls.ie)

     

    Autonvuokraus

    Auton vuokraus on suhteellisen edullista. Paikalliset yritykset ovat miltei aina edullisempi vaihtoehto. Hertzillä, Murrays Europcarilla ja Auto Europella on edustajansa kaikissa maan suuremmissa kaupungeissa, lentokentillä ja lauttaterminaaleissa. Dublinissa toimivat lisäksi esimerkiksi Avis, Argus, Alamo, Thrifty Car Rental ja Budget Car Rental.

     

    Lisätietoa autoilusta:

     

    AA Irelandwww.theaa.ie

    Edustustot

    Dublinissa sijaitsee 55 ulkomaiden edustustoa. Suomen lisäksi pohjoismaista Tanskalla ja Norjalla on edustusto Irlannin pääkaupungissa. Irlannin ulkoministeriö ylläpitää listaa vieraiden valtioiden, sekä kansainvälisten järjestöjen edustajista kotisivuillaan osoitteessa www.dfa.ie

    Hankinnat

     

    Ilmasto

    Irlannin sijainti Atlantin valtameren partaalla saa säätilat vaihtelemaan nopeasti. Sateet ja sumu ovat yleisiä ympäri vuoden. Irlannissa tuulee lähes aina. Kesät ovat viileitä ja talvet leutoja. Heinäkuun keskilämpötila on 15 astetta ja tammikuun 5 astetta.

    Joukkoliikenne

     

    Juomarahat

     

    Jätehuolto

     

    Kansalliset vapaapäivät

    • 1. tammikuuta, uudenvuodenpäivä

    • 17. maaliskuuta, Pyhän Patrikin päivä

    • pääsiäismaanantai

    • toukokuun ensimmäinen maanantai (May bank holiday)

    • kesäkuun ensimmäinen maanantai (June bank holiday)

    • elokuun ensimmäinen maanantai (August bank holiday)

    • lokakuun viimeinen maanantai (October bank holiday)

    • joulupäivä

    • tapaninpäivä

     

    Joulun jälkeen on myös niin sanottuja bank holiday -päiviä riippuen siitä mille päiville joulunpyhät sijoittuvat. Bank holidayt ovat yleisiä vapaapäiviä ja yleensä työpaikat sekä julkiset laitokset ovat tällöin suljettuina. Kaupat ja pubit ovat kuitenkin tällöin auki. Pubit ovat Irlannissa suljettuina pitkäperjantaina ja joulupäivänä.

    Kirjallisuus

     

    Koulut ja opiskelu

    Irlannissa lasten oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana. Suurin osa lapsista kuitenkin aloittaa koulunsa jo nelivuotiaana. Ensimmäisen asteen koulutus (primary school), mukaan lukien neljä- ja viisivuotiaiden junior infant- ja senior infant-luokat, kestää yhteensä kahdeksan vuotta. Toisen asteen koulutus alkaa 12-vuotiaana ja kattaa kolmivuotisen juniorikoulun ja kaksi- tai kolmivuotisen seniorikoulun (secondary school). Toisella asteella on mahdollisuus opiskella suomalaista lukiota muistuttavan ohjelman mukaan. Seniorikoulun lopussa suoritetaan Leaving Certificate Examination, jota suorittaessaan opiskelijat ovat yleensä 17- tai 18-vuotiaita.

     

    Toisen asteen koulutuksen jälkeen opiskelua voi jatkaa korkeakouluissa sekä erilaisten oppilaitosten tarjoamilla yksi- tai kaksivuotisilla kursseilla (Post Leaving Certificate courses). Irlannissa korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot, tekniset instituutit sekä muut oppilaitokset ja instituutit (esimerkiksi colleges).

     

    Irlannissa koulutuksesta on vastuussa opetusministeriö. Lapset ovat oppivelvollisia 6-15-vuotiaina. Irlannissa on sekä yksityisiä että yleisiä kouluja. Koulutus on maksutonta useimmissa kouluissa,mutta oppimateriaali ja univormut pitää itse maksaa. Kouluruokailua ei ole järjestetty.   Noin 80 prosenttia irlantilaisista opiskelijoista suorittaa toisen asteen koulutuksen ja noin 60 prosenttia heistä jatkaa korkeampaan koulutukseen.

    Lasten koulutus

    Irlannin perustuslaki vuodelta 1937 julistaa perheen lapsen ensisijaiseksi kasvattajaksi. Valtion on kuitenkin tarjottava ilmainen peruskoulutus oppivelvollisille, 6-15 -vuotiaille lapsille ja tuettava yksityistä opetustoimintaa tarvittaessa. Vanhemmat saavat vapaasti valita kouluttavatko he lapsensa itse kotona, yksityisissä kouluissa vai valtion oppilaitoksissa.

    Pakollinen oppivelvollisuusikä ja -aika

    Irlannissa pakollinen oppivelvollisuusikä on kuusi vuotta, mutta käytännössä useimmat lapset menevät kouluun jo 4-vuotiaina, koska Irlannissa ei ole julkista esikoulujärjestelmää.

     

    Suuri osa alle kouluikäisten lasten äideistä hoitaa lapsensa itse ja päivähoitojärjestelmä on heikosti kehittynyt. Dublinissa on tarjolla maksullisia yksityisiä perhepäivähoitopaikkoja sekä päiväkoteja (saatavilla puoli- ja kokopäivähoito). Kuukausimaksu on noin 800–1200 euroa per lapsi.

     

    Pakollinen oppivelvollisuusaika jakautuu ensimmäisen ja toisen asteen opetukseen. Ensimmäisen asteen opetusta tarjotaan 4 - 12 -vuotiaille ja alempaa toisen asteen opetusta 12 – 15 -vuotiaille. Alemman toisen asteen opetuksen päätyttyä oppilaat suorittavat niin sanotun Junior Certificate -todistukseen oikeuttavan kansallisen kokeen. Junior Certificate vastaa suunnilleen suomalaista yläkoulun päästötodistusta. Pakollinen oppivelvollisuus päättyy tähän. Useat oppilaat kuitenkin haluavat jatkaa vielä kaksi vuotta kestävällä kurssilla (ylempi toisen asteen opetus), jonka päätyttyä heillä on mahdollisuus suorittaa niin sanottu Leaving Certificate (15–18 -vuotiaat).

     

    Leaving Certificate vastaa suurin piirtein suomalaista ylioppilastutkintoa. Se antaa mahdollisuuden jatkaa myöhemmin kolmannen asteen oppilaitoksissa eli akateemisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa sekä Leaving Cerficaten jälkeisissä ammattikouluissa. Useat työpaikat edellyttävät Leaving Certificaten suorittamista. Pakollisen oppivelvollisuuden päättymisen ja Leaving Certificate -kurssin välissä on nykyään myös mahdollista suorittaa niin sanottu transition year. Joissakin kouluissa transition year on kuitenkin pakollinen ja sen sisältö vaihtelee eri koulujen mukaan.

    Opetus ensimmäisellä ja toisella asteella

    Ensimmäisellä asteella pääasiallisia oppiaineita ovat

     

    • englanti,
    • iirin kieli,
    • matematiikka,
    • sosiaali- ja ympäristökasvatus,
    • taideaineet (kuvaamataito, käsityöt, musiikki),
    • liikunta ja
    • uskonto.

     

    Toisella asteella oppiaineet ovat pitkälti samoja sisältäen lisäksi myös kieliopintoja, tiede- ja taideaineita, taloustieteitä, fysiikkaa, kemiaa ja yhteiskunnallisia aineita. Koulut päättävät itse tuntien aloitus- ja lopetusajoista sekä lounasajoista tiettyjen opetusministeriön sääntöjen puitteissa. Koulupäivät ovat yleensä 6-tuntisia yhden tunnin kestäessä noin 40 minuuttia. Koulut saavat samoin itse päättää, onko opetusta viitenä vai kuutena päivänä viikossa.

     

    Toisen asteen oppilaitoksia, jotka siis sisältävät sekä alemman että ylemmän tason, on neljää eri tyyppiä:

     

    • secondary schools (yksityisiä)
    • public vocational schools (ammatilliset koulut)
    • comprehensive schools (alun perin kokeiluluontoinen)
    • community schools (yhteisöjen hallinnoimat).

     

    Opetus on ilmaista muissa paitsi yksityiskouluissa, jotka päättävät itse lukukausimaksuistaan. Yksityiskouluissa, jotka osallistuvat niin sanottuun free education schemeen, opetus on samoin ilmaista.

     

    Opetuskielenä Irlannissa on yleisesti englanti, mutta maassa on myös täysin iirinkielisiä kouluja. Kaikkien irlantilaisten on opiskeltava iirin kieltä pakollisen oppivelvollisuuden ajan, mutta opiskelusta voi anoa vapautusta, mikäli sen opiskelun aloittaisi vasta 11 vuotta täytettyään. Vaikka toisen asteen opetus onkin yhä jakaantunut näiden neljän eri koulutyypin kesken, käytännössä ne kaikki tarjoavat nykyään samoja oppiaineita eikä niiden välillä ole opetuksellisia eroja. Ensimmäisellä ja toisella asteella koulut voivat olla joko tyttö- tai poikakouluja tai sekakouluja.

     

    Irlannissa toimivia kouluja voi hakea opetusministeriön "Find a school" -linkin kautta osoitteesta  (http://www.education.ie)kautta osoitteesta: www.education.ie.

     

    Koulutusta koskevaa lisätietoa myös Scoilnet (www.scoilnet.ie)

    Koulukustannukset

    Koulukustannukset koostuvat pääasiassa koulupuvun ja kirjojen hankinnasta sekä ruokailukustannuksista. Koulusta riippuen koulupuku maksaa noin 200–300 €, kirjat 100–200 € ja ruokailu päivittäin noin 3-5 €. Tämän lisäksi koulut usein keräävät oppilailtaan vapaaehtoisen niin sanotun "voluntary contribution" -rahasumman koulun toimintaan. Summa vaihtelee kouluittain.

     

    Yksityisten koulujen lukukausimaksut vaihtelevat varsin paljon.

    Terveydenhuolto

    Terveydenhuolto on järjestetty ja ilmaista ensimmäisen asteen kansallisissa kouluissa (4-12 -vuotiaat). Kouluissa ei yleensä ole terveydenhuoltohenkilökuntaa paikan päällä, mutta oppilaille järjestetään säännöllisiä terveystarkastuksia. Health Service Executive (http://www.hse.ie) vastaa käytännössä terveydenhuollosta.

     

    Toisen asteen kouluissa ei ole minkäänlaista terveydenhuoltojärjestelmää. Mikäli oppilaan vanhemmat ovat varallisuutensa puolesta oikeutettuja ilmaiseen julkiseen terveydenhuoltoon, tämä pätee myös oppilaaseen. Useimmiten oppilaan terveydenhuolto katetaan kuitenkin vanhempien ottamalla yksityisellä terveysvakuutuksella.

    Dublinin kansainväliset koulut

    St. Andrew's College

     

    St. Andrew's College tarjoaa niin ensimmäisen kuin toisenkin asteen opetusta eli opetusta 4 - 18 -vuotiaille. Koulussa voi suorittaa Junior Certificaten, transition yearin (pakollinen) ja Leaving Certificaten, sekä tämän lisäksi myös kansainvälisen IB-tutkinnon. St. Andrew's noudattaa irlantilaista opetusohjelmaa ja kouluvuosi sisältää kolme lukukautta syyskuun alusta kesäkuun alkuun. Opetuskielenä on englanti, mutta koulussa on mahdollisuus opiskella myös iirin kieltä, ranskaa, saksaa ja espanjaa.

     

    Suomalaislapset ovat yleensä sopeutuneet hyvin kouluun ja menestyneet jopa keskitasoa paremmin. Englannin kielen opetuksessa järjestetään tarvittaessa tukiopetusta. Suomalaislasten kannalta St. Andrew's Collegen olennainen etu on mahdollisuus suorittaa kansainvälinen IB-tutkinto. Se oikeuttaa useimmissa Euroopan maissa pääsyyn yliopistoihin ja vastaavan tason oppilaitoksiin mahdollisten pääsykokeiden ohella.

     

    Yhteystiedot:

     

    St. Andrew's College, Booterstown Avenue, Blackrock, Co. Dublin

    Puhelin: +353 (0)1 288 2785

    Sähköposti: information@st-andrews.ie

    Verkkosivut: St. Andrew's College (http://www.st-andrews.ie)

     

     

    International School of Dublin

     

    International School of Dublin on pieni yksityinen International Baccalaureate (IB) -koulu, jossa on tällä hetkellä 4 - 12-vuotiaita oppilaita. Koulu ei saa tukea Irlannin valtiolta, joten se ei ole velvoitettu noudattamaan Irlannin opetussuunnitelmaa. Kouluvuosi muodostuu kolmesta lukukaudesta syyskuun alusta kesäkuun loppupuolelle.

     

    Yhteystiedot:

    International School of Dublin, Synge Street, Dublin 8

    Puhelin: +353 (0)87 329 1417

    Sähköposti admin@internationalschooldublin.ie

    Verkkosivut: International School of Dublin (http://www.internationalschooldublin.ie/)

    Muita kouluja Dublinissa

    Dublinissa toimivat myös ranskalaiset ja saksalaiset kansainväliset koulut.

     

    Lycée Français d'Irlande

    Ranskalaisen koulun (Lycée Français d'Irlande) alakoulu sijaitsee osoitteessa:

    Foxrock Avenue, Dublin 18

    Puhelin: +353 (0)1 2894063

     

    Yläkoulu, lukio ja koulun hallinto jakavat Eurocampuksen St. Kilian's -koulun kanssa:

     

    Lycée Français d'Irlande, St Kilian's, Roebuck Road, Dublin 14

    Puhelin: +353 (0)1 288 4834

    Sähköposti  secondaire@lfi.ie

    Verkkosivut Lycee Francais d'Irlande (http://www.lfi.ie )

     

    St. Kilian's German School

    Roebuck Road, Clonskeagh, Dublin 14

    Puhelin: +353 (0)1 288 3323

    Sähköposti: admin@kilians.com

    Verkkosivut: St. Killian's German School (http://www.kilians.com/)

     

    Suomi-koulu Dublinissa

     

    Irish Finnish Society-seura järjestää Suomi-koulun toiminnan ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö tukee sen toimintaa. Suomi-koulun toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti ekspatriaattiperheiden lapsille. Kokonaistavoitteena on vahvistaa lapsen omaa kielitaitoa ja kielellisiä valmiuksia (suullinen ja kirjallinen) sekä vahvistaa suomen kulttuurin tuntemista.

     

    Koulu on tarkoitettu yli 7-vuotialle lapsille, jotka osaavat jo lukea. Opettajina on viime vuodet toiminut/toimineet 1–2 suomalaista koulutettua luokanopettajaa.

     

    Koulua järjestetään 1–2 kertaa kuukaudessa 1,5 tuntia kerrallaan. Donnycarney Youth & Community Centre, Clancarthy Road, Collins Avenue East, Donnycarney, Dublin 5.

     

    Irlanti-Suomi Seura (https://www.facebook.com/IrishFinnishSociety/timeline/)

    Korkeakoulut

    Korkea-asteen (third-level) koulutuksen kustannuksista vastaa pitkälti valtio. Lisäksi Irlannissa on myös yksityisiä oppilaitoksia. Valtio varaa oikeuden osallistua koulutuksen suunnitteluun sekä yliopistojen, teknillisten instituuttien ja tiettyjen muiden korkea-asteen oppilaitosten budjettien hallinnointiin. Muuten oppilaitokset ovat autonomisia

     

    Kolmannen asteen oppilaitoksiin ei järjestetä pääsykokeita, vaan niihin pyritään Leaving Certificaten pisteiden perusteella. Oppilaitokset vaativat yleensä ulkomaisilta opiskelijoilta kielikokeen (TOEFL, IELTS) suorittamista. Haku korkeakouluihin tapahtuu the Central Applications Officen (CAO) kautta.

     

    Valtion yliopistot ja muut korkea-asteen oppilaitokset eivät peri lukukausimaksuja kanditason opiskelijoilta. Kaikkien opiskelijoiden tulee kuitenkin maksaa vuosittainen ilmoittautumismaksu (registration fee), joka vaihtelee oppilaitoksittain. Ilmoittautumismaksu on suurimmillaan noin €1500. Maisteri- ja jatko-opinnoista peritään yleensä lukukausimaksuja, mutta jotkin tutkinnot ovat ilmaisia. Opetus- ja tiedeministeriö tarjoaa listan ilmaisista opinnoista.

     

     

    Lisätietoja tarjoaa Citizens Information (http://www.citizensinformation.ie)

     

    Yliopistoja Irlannissa

     

    - National University of Ireland (NUI)

    - University College Dublin (UCD)

    - University College Cork (UCC)

    - University College Galway (NUI)

    - Trinity College Dublin (TCD)

    - University of Limerick (UL)

    - Dublin City University (DCU)  

     

    Korkeakoulututkintojen tunnustaminen

    Korkeakoulututkintojen tunnustamisesta vastaa Irlannissa Quality and Qualifications Ireland (QQI)

    Puhelin +353 1 905 8100

    Sähköposti qualadvice@ggi.ie

    Verkkosivut http://www.hea.ie

     

     

    Liikennekäyttäytyminen

     

    Majoitus

     

    Pukeutuminen

     

    Puoliso

    Avioliitto

    Irlannissa hyväksyttiin kansanäänestyksellä tasa-arvoinen avioliittolaki keväällä 2015. Laki tuli voimaan syksyllä 2015.

    Puolison työssäkäynti

    Puolisot voivat työskennellä Irlannissa. EU-maiden kansalaiset eivät tarvitse erillistä työlupaa, mutta ei-EU-maan kansalainen joutuu hakemaan työluvan.


    Puolison työllistyminen paikallisilla työmarkkinoilla edellyttää englannin kielen taitoa. Paikallinen valtion tukema työvoimatoimisto Intreo tarjoaa erilaisia palveluja, tietoa ja ohjausta työnhaussa.

     

     


     


     

    Ravinto

     

     

     

     

    Sähkövirta

    Suomalaisiin sähkölaitteisiin on hankittava adapteri, sillä pistorasiat ovat Irlannissa kolmihaaraisia. Niitä myydään tavarataloissa.

    Terveydenhuolto

    Terveydenhuoltopalvelut ovat epätasaiset ja usein median kritiikin kohteena. Irlannissa on  yksityisiä ja julkisia sairaaloita.

     

    Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111- , E119- ja E128-lomakkeet. Korttia vastaan Irlannissa tilapäisesti (alle 12 kuukautta) oleskelevilla EU- ja ETA-maiden kansalaisilla on oikeus maksuttomaan hoitoon hätätapauksissa.


    Irlantiin ei ole pakollisia rokotuksia eikä maassa ole Suomen oloista poikkeavia terveyttä uhkaavia tauteja. Vesijohtovesi on juomakelpoista.

     

    Irlannin terveydenhuoltojärjestelmässä on kaksi eri kategoriaa: ykkösluokassa kaikki palvelut ovat ilmaisia, kakkosluokassa palvelut ovat maksullisia.

     

    Ykkösluokkaan, eli niin kutsutun medical cardin haltijaksi, pääsee hakemuksen perusteella ja tuloista riippuen (esimerkiksi yksinäisen henkilön tulorajana noin 300 euroa/viikko). Vakituisen asuinpaikan Irlannissa omaavat ulkomaalaiset (Irlannissa yli 12 kuukautta asuvat)  kuuluvat vastaavasti samojen periaatteiden mukaan jompaankumpaan luokkaan.

    Sairaalaolot, lääkärit ja hammashoito

    Dublinilaiset sairaalat ovat verrattain hyviä, mutta eivät vastaa aivan suomalaista tasoa.

     

    Suurimmat yleiset sairaalat ovat:

     

    • St. Vincent’s University Hospital, Elm Park, Dublin 4
      Puhelin: +353 (0) 221 4000
      www.stvincents.ie

    • Beaumont Hospital, Beaumont Road, Dublin 9
      Puhelin: +353 (01) 809 3000
      www.beaumont.ie

    • Mater Misericordiae Hospital, Eccles street, Dublin 7
      Puhelin: +353 (01) 830 2000
      mater.ie

    • St. James’s Hospital, James’s street, Dublin 8
      Puhelin: +353 (01) 410 3000
      www.stjames.ie

     

    Irlannissa toimii niin sanottu oma lääkäri -järjestelmä (GP). Omalta yleislääkäriltä saa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärille.


     

    Tuonti- ja vientirajoitukset

    Lemmikkieläimet

     

    • Vienti Suomeen Elintarviketurvallisuusvierasto EVIRA www.evira.fi

    • Tuonti Irlantiin Department of Agriculture, Food and the Marine www.agriculture.gov.ie/pets

     

    Vapaa-aika

    Ystävyysseurat

    Irish-Finnish Society

    Irish-Finnish Societyn toiminta on varsin monipuolista sisältäen muun muassa yhteisiä retkiä ja juhlia suomalaisten merkkipäivien ja pyhien kunniaksi, lippujen myyntiä Suomesta Irlantiin vierailulle tulleiden taiteilijoiden tilaisuuksiin ja erilaisia yhteisiä rientoja.

     

    Seura julkaisee Apilanlehti-jäsenlehteä, jossa kerrotaan seuran järjestämästä toiminnasta ja tiedotetaan Irlannissa asuville suomalaisille heitä koskettavista asioista, kuten esimerkiksi vaaleista ja kansalaisuusasioista.


    Lisäksi seura järjestää lauantaisin pidettävät Suomi-koulun yli 7-vuotiaille ja Suomi-kerhon 0–7 vuotiaille suomalaisille lapsille.

    Finnish Business Club

    Dublinissa on toiminut vuodesta 1988 irlantilais-suomalainen Finnish Business Club. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää liike- ja kauppasuhteita Suomen ja Irlannin välillä. Klubi järjestää erilaisia tapahtumia, yritysvierailuja, luentoja sekä lounaspuhetilaisuuksia.  Klubin jäsenkuntaan kuuluu irlantilaisia ja suomalaisia liike- ja yritysmaailman edustajia.

     

    Yhteystiedot:


    Finnish Business Club
    P.O.Box 10408
    Blackrock
    Co. Dublin
    Verkkosivut:

     

    Muuta

    Edustuston sijainti ja yhteydet

    Edustusto sijaitsee keskeisellä paikalla Dublinin keskustassa, St. Stephen’s Green -puiston vieressä, osoitteessa Russell House, Stokes Place, St. Stephen’s Green, Dublin 2. Paikallinen ulkoministeriö sijaitsee samassa korttelissa.

     


    Yhteydet lentokentältä lähetystöön ovat hyvät. Linja-autoyhteys (Aircoach, www.aircoach.ie) kulkee 300 metrin päästä lähetystöstä. Lentokentälle pääsee myös julkisilla liikennevälineillä.

     

    Dublinin keskustan ja lentokentän välillä liikennöivät linjat 746, 747 ja 748. Kaupunki- ja esikaupunkialueilla voi liikkua joko autolla tai julkisilla liikennevälineillä; DART-paikallisjunalla tai linja-autolla.

     

     

    TulostaLähetä

    Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Dublin

    Päivitetty 3.2.2016

    © Suomen suurlähetystö, Dublin | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot