Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Dublin: Palvelut suomalaisille: Kansalaisuus

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Dublin

Puh. +353-1-478 1344
S-posti: sanomat.dub@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kansalaisuus

Kansalaisuuden saaminen

Suomen kansalaisuus voidaan yleisimmin saada:

  1. Vanhemman tai ottovanhemman kansalaisuuden perusteella (periytymisperiaate). Suomalaisen äidin lapsi saa aina Suomen kansalaisuuden syntyessään (1.9.1984 jälkeen syntyneet). Myös mikäli lapsen isä on Suomen kansalainen ja aviossa lapsen ulkomaalaisen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden (legitimaatio). Alle 12-vuotias ottolapsi saa Suomen kansalaisuuden automaattisesti, kun ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen ja adoptio on Suomessa pätevä. Maistraatti merkitsee automaattisesti saadun Suomen kansalaisuuden väestötietojärjestelmään. Lisäksi syntymä tulee rekisteröidä Suomen väestötietojärjestelmään, kts. Ilmoitukset väestötietorekisteriin.
  2. Ilmoituksesta. Jos lapsen vanhemmat eivät ole keskenään aviossa, suomalaisen isän lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden kansalaisuusilmoituksella. Isyys on oltava vahvistettu Suomen lainsäädännön mukaan, kts. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset, isyyspäätös. Helmikuun 2010 jälkeen Irlannissa syntyneen lapsen isyys vahvistetaan myös Suomessa, mikäli isän tiedot löytyvät syntymätodistuksesta. Suomen kansalaisen ottolapsi, joka on 12-17 vuotias, saa kansalaisuuden ilmoituksesta, kun ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen ja adoptio on Suomessa pätevä. Kansalaisuusilmoituksesta peritään käsittelymaksu, lisätietoja Maahanmuuttovirasto. Lisäksi syntymä tulee rekisteröidä Suomen väestötietojärjestelmään, kts. Ilmoitukset väestötietorekisteriin.
  3. Suomessa syntymisen perusteella (syntymämaaperiaate). Suomessa syntyvä lapsi saa Suomen kansalaisuuden, mikäli hän ei ole syntyessään, tai syntymänsä perusteella oikeutettu, jonkin vieraan valtion kansalaisuuteen.
  4. Hakemuksesta (kansalaistaminen). Suomen kansalaisuus on mahdollista saada myös hakemuksesta mikäli tietyt kansalaistamisen edellytykset täyttyvät. Kansalaisuushakemusta ei voida panna vireille ulkomailla. Hakemuksesta peritään käsittelymaksu, lisätietoja Maahanmuuttovirasto

Lisätietoja Maahanmuuttovirastosta tai Suomen suurlähetystöstä

Kaksois- tai monikansalaisuus

Kaksoiskansalaisuuden (monikansalaisuuden) aiempaa laajemmin hyväksyvä kansalaisuuslaki astui voimaan 1.6.2003. Suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan toisen maan kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen, joka saa Suomen kansalaisuuden, ei enää tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan.

Huomioitavaa on, että suomalainen voi pitää Suomen kansalaisuuden, jos monikansalaisuus hyväksytään myös siinä valtiossa, jonka kansalaisuuden hän saa. Samoin ulkomaalainen voi säilyttää aikaisemman kansalaisuutensa, jos hänen nykyisen kansalaisuusvaltionsa lainsäädäntö ei aseta estettä sille, että hän saa myös Suomen kansalaisuuden. Näin ollen lapsi voi saada kahden maan kansalaisuuden jo syntyessään, jos vanhemmilla on eri kansalaisuus.

Kansalaisuustietojen ylläpitäminen Suomen väestötietojärjestelmässä on henkilön omalla vastuulla. Mikäli henkilö on saanut, tai saa syntymänsä perusteella, jonkin toisen valtion kansalaisuuden, tulee hänen ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian Suomen suurlähetystölle tai suoraan maistraattiin.

Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18–22-vuotiaana

Jos olet sekä Suomen että jonkin toisen valtion kansalainen, saatat menettää Suomen kansalaisuuden automaattisesti 22-vuotiaana.

Kansalaisuuden menettäminen 22-vuotiaana

Menetät Suomen kansalaisuuden automaattisesti, kun täytät 22 vuotta, jos sinulla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen valtion kansalaisuus ja sinulla ei ole ollut riittävää yhteyttä Suomeen. Jos menetät kansalaisuuden automaattisesti, lapsesi ei menetä samalla Suomen kansalaisuutta.

Riittävä yhteys

Riittävä yhteys Suomeen takaa Suomen kansalaisuutesi säilymisen. Yhteytesi Suomeen on riittävä, jos

  • olet syntynyt Suomessa ja kotikuntasi on Suomessa, kun täytät 22 vuotta tai
  • olet asunut Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska) yhteensä seitsemän vuotta ennen kuin täytät 22 vuotta tai
  • olet 18–21-vuotiaana
  • hakenut Suomen passia tai saanut Suomen passin tai
  • suorittanut tai parhaillaan suoritat Suomessa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai
  • saanut Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta tai
  • ilmoittanut Suomen edustustolle ulkomailla tai maistraatin Ylivieskan yksikköön Suomessa, että haluat säilyttää kansalaisuutesi. Et voi tehdä ilmoitusta kunniakonsulaatille tai Maahanmuuttovirastolle. Ilmoitus on vapaamuotoinen ja se tulee tehdä kirjallisena.

Tiedottaminen kansalaisuuden menettämisen uhasta

Maahanmuuttovirasto ilmoittaa kansalaisuuden menettämisen uhasta ja mahdollisuudesta säilyttää kansalaisuus sellaisille Suomen kansalaisille, joilla on ollut kotikunta Suomessa alle seitsemän vuotta.

Ilmoitus lähetetään vuosittain sinä vuonna 18 vuotta täyttäville henkilöille, joiden osoite löytyy väestötietojärjestelmästä. Siksi on tärkeää, että tietosi ovat ajan tasalla väestötietojärjestelmässä. Voit tarkistaa tietosi viimeisen Suomessa olleen kotikuntasi maistraatista. Jos kotikuntasi ei ole tiedossa, voit pyytää tietojen tarkistusta Pietarsaaren maistraatista. Maistraatti merkitsee Suomen kansalaisuuden automaattisen säilyttämisen ja menettämisen väestötietojärjestelmään ja ilmoittaa merkinnästä sinulle.

Jos olet jo menettänyt Suomen kansalaisuuden

Jos olet menettänyt Suomen kansalaisuuden 22-vuotiaana, koska sinulla ei ole ollut riittävää yhteyttä Suomeen, voit saada kansalaisuuden takaisin ilmoituksesta, jonka voit henkilökohtaisesti jättää poliisille Suomessa tai asuinpaikkasi Suomen suurlähetystöön. Lisätietoja Maahanmuuttovirastosta.  Ilmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksu.

Asevelvollisuus ja kaksoiskansalaisuus

Monikansalaisuus

Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassaan suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä (vähintään 4 kk), voidaan hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Vapautuksesta voi päättää aluetoimisto.

Aluetoimisto voi hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta erityisestä syystä rauhan aikana ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen.

Asevelvollisella ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos hänellä on myös toisen valtion kansalaisuus ja hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Tämän ns. seitsemän vuoden – tulkinnanalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta.

Vapautuspäätökset samoin kuin sopimustulkinnat perustuvat väestötietojärjestelmän osoite- ja kansalaisuustietoihin. Siksi kannattaa varmistaa väestökirjanpitäjältä tai edustustolta, että ne ovat oikein. Lisäksi 21 -vuotiaiden tai sitä vanhempien ulkomailta palvelukseen tulevien monikansalaisten kannattaa varmistua, etteivät menetä tai ole menettäneet Suomen kansalaisuuttaan 22 -vuotiaana, kts.Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18–22-vuotiaana.

Asevelvollisuusikäisen (18–30-vuotias) kaksoiskansalaisen velvollisuutena on pitää Suomen väestörekisteritiedot kansalaisuuksien ja osoitteiden osalta aina ajan tasalla

Lisätietoja: Puolustusvoimat

Kansalaisuuslain muutokset 1.9.2011

Kansalaisuuslaki muuttui 1.9.2011. Laki sisältää myös muutoksia, jotka koskevat ulkomailla asuvia.

Entiset Suomen kansalaiset voivat jälleen hakea kansalaisuutta takaisin ilmoitusmenettelyllä. Kansalaisuuden saa riippumatta siitä, asuuko entinen Suomen kansalainen Suomessa vai ulkomailla. Ilmoitusmenettely ei koske Suomen kansalaisen jälkeläisiä.

Ulkomailla asuva voi panna kansalaisuusilmoituksen (entiset Suomen kansalaiset, suomalaisen miehen au-lapset, ottolapset) vireille millä tahansa poliisilaitoksella Suomessa. Ilmoitus voidaan myös jättää asianomaiseen eli lähinnä kotivaltion mukaan määräytyvään edustustoon eli Irlannissa suurlähetystöön Dublinissa tai kunniakonsulaattien kautta. Ilmoituksesta peritään käsittelymaksu.

Hakijana olevan lapsen puolesta hakemuksen tai ilmoituksen tekee ja jättää hänen huoltajansa tai edunvalvojansa.

Tulosta

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa

Päivitetty 27.7.2016


© Suomen suurlähetystö, Dublin | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot