Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tekstiviestien vastahakoinen isä – Matti Makkonen - Suomen suurlähetystö, Dublin : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Dublin

Puh. +353-1-478 1344
S-posti: sanomat.dub@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 26.6.2008

Matti MakkonenMatti Makkonen © Breakthroughs - 90 Success Stories from Finland

 

Tekstiviestien vastahakoinen isä– Matti Makkonen

Kirjapainoa ei keksitty Suomessa, mutta tekstiviestien isä sen sijaan on suomalainen. Aluksi keksintö meinasi kuitenkin jäädä kokonaan syntymättä, sillä matkapuhelimet oli kehitetty tien päällä paljon aikaa viettäville liikemiehille, ja niiden ainoa tehtävä oli puheviestinnän mahdollistaminen. Matkapuhelinyhtiöt arvioivat 1990-luvun alussa, että vuosituhannen vaihteessa Pohjoismaissa saattaisi olla käytössä jopa 100 000 matkapuhelinta. Pian kuitenkin huomattiin, että aivan tavalliset ihmiset olivat alkaneet ostaa matkapuhelimia. Osa matkapuhelinten suunnittelijoista järkyttyi huomatessaan, että tärkeiden liikeneuvotteluiden sijaan matkapuhelimia käytettiin henkilökohtaisten suhteiden hoitoon, juoruiluun ja jopa lasten kaitsemiseen. Ennen uuden vuosituhannen alkua useammalla kuin joka toisella suomalaisella oli oma matkapuhelin.

Vielä suurempi yllätys oli tekstiviestien suosio. Aluksi matkapuhelinoperaattorit eivät edes veloittaneet tekstiviestien lähettämisestä, sillä niiden todellista arvoa ei vielä kunnolla ymmärretty. Tekstiviestien uskottiin olevan ominaisuus, joka kiinnostaisi ainoastaan teknologiaintoilijoita. Tähän tuli kuitenkin muutos, ja se syntyi luokkahuoneissa ja koulunpihoilla. Joskus vuoden 1997 tietämillä teinit alkoivat lähetellä toisilleen tekstiviestejä kesken oppituntien. Vanhemmat olivat tyrmistyneitä saadessaan kuukausittain maksettavakseen puhelinlaskuja, joihin oli kirjattu satoja tekstiviestejä.

Tekstiviestien suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Ensimmäistä kertaa oli mahdollista lähettää ja vastaanottaa viestejä paikasta ja ajasta riippumatta sekä kaiken lisäksi lähellä olevien ihmisten sitä edes huomaamatta. Kyse ei ollut ainoastaan teknologiasta. Syntyi myös uusi kulttuurin muoto. Kieli muokattiin sellaiseksi, että oli mahdollista ilmaista tunteita, aloittaa tai päättää ihmissuhteita, synnyttää skandaaleja tai levittää uutisia 160 merkin mittaisilla viesteillä. Ilman tekstiviestien valtavaa voimaa Lordia ei olisi koskaan valittu Suomen Euroviisu-edustajaksi, saati että se olisi saavuttanut koko kilpailun voiton. Ainakin toistaiseksi tekstiviestit ovat myös paras keino varoittaa suuria ihmisjoukkoja uhkaavista luonnonkatastrofeista. Tekstiviestit ovat juuri sitä, mitä tieteiskirjallisuus on niin kovin usein meille luvannut. Tekstiviestit ovat helpottaneet elämää, saattaneet alulle uuden kulttuurin ja olleet todellinen kultakaivos monille yrityksille.

Mutta täytyyhän jossakin olla myös tämän kaiken keksijä. Tekstiviestejä ei yksinkertaisesti olisi olemassa, ellei joku olisi tuonut ajatusta esiin jossakin pitkässä televiestintäkokouksessa ja saanut idealleen hyväksyntää. Mahdollisesta keksijästä alkoi pian levitä huhuja ja tarinoita. Keksijää yritettiin etsiä kissojen ja koirien kanssa jopa niinkin kaukaa kuin Kaakkois-Aasiasta.

Vuonna 2002 Helsingin Sanomien Kuukausiliite aloitti toden teolla tekstiviestien historian tutkimisen. Haastateltujen joukossa oli vuonna 1952 Suomussalmella syntynyt diplomi-insinööri Matti Makkonen, jolla oli vuosien kokemus matkapuhelintekniikan kehittämisestä. Makkonen kertoi, miten kehitystyö oli edennyt, muttei nimennyt ketään keksinnön isäksi. Monta haastattelua myöhemmin toimittajalle alkoi valjeta, keneltä idea tekstiviesteistä oli peräisin. Ajatus oli tullut Makkoselta itseltään, ja lopulta hän myönsi, joskin hieman vastahakoisesti, olevansa tekstiviestin keksijä.

Makkonen toimi 1970-luvun alusta Posti- ja telelaitoksen järjestelmäsuunnittelijana. Yhdessä radioverkkkoyksikön kollegojensa kanssa hän kehitteli tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmiä. Ajatus tekstiviesteistä syntyi kööpenhaminalaisessa pizzeriassa. Tekstiviestien soveltuvuutta maailmanlaajuiseksi matkapuhelinstandardiksi alettiin tämän jälkeen pohtia kokouksissa ja kahvitauoilla. Makkonen johti 1990-luvun alussa Posti- ja telelaitoksen matkapuhelinpalveluyksikköä, jolloin se avasi tekstiviestit sisältäneen GSM-palvelunsa. Yksi Posti- ja telelaitoksen kehitysinsinöörien teeseistä oli informaation vapaus, joten Makkosella ei käynyt mielessäkään dokumentoida teksitiviestien kehitystyötä ja hakea sille patenttia. Kun suuryritykset alkoivat vuosia myöhemmin tahkota rahaa hänen keksinöllään, Makkonen tyytyi vain painamaan tekstiviestien alkuperän mielensä perukoille. Ilman tutkivaa journalismia tämän yhden merkittävimmän suomalaisen keksinnön tarina olisi jäänyt unholaan ties kuinka pitkäksi ajaksi.  

Suurlähetystön korkeakouluharjoittelija Joel Kontro suomensi Matti Kalliokosken artikkelista joka julkaistiin alunperin "Breakthroughs - 90 Success Stories from Finland", 2007. Julkaistu Virtual Finlandissa huhtikuussa 2008. 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 26.6.2008


© Suomen suurlähetystö, Dublin | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot