Maantieteellinen sijainti ja ilmasto
Irlannin saari sijaitsee Iso-Britannian länsipuolella Atlantin valtameren ympäröimänä. Saari jakautuu Irlannin tasavaltaan sekä Pohjois-Irlantiin, joka on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Saari on pinta-alaltaan noin 84 000 neliökilometriä, josta Irlannin tasavallan osuus on noin 70 000 neliökilometriä.
Irlannissa on hyvin vähän puustoa perinpohjaisista avohakkuista johtuen. Siitä huolimatta Irlannin kutsumanimi vihreä saari (Emerald Isle tai The Green Island) on hyvin osuva. Rannikolla on monin paikoin korkeita kukkuloita ja vuoria, joista korkein on maan lounaisosassa sijaitseva Carrauntoohil (1.041 m). Irlannin pisin joki on saaren keskiosassa virtaava Shannon-joki (340 km). Soiden osuus maan pinta-alasta on noin 20 prosenttia.
Golf-virran ansiosta Irlannin ilmasto on tasaisen lauha ja kasvulle suotuisa. Metsä kasvaa Irlannissa keskimäärin yli kolme kertaa nopeammin kuin Pohjoismaissa. Sydäntalvella tammi- ja helmikuussa päivälämpötila on keskimäärin 4-7 astetta ja kesällä heinä- ja elokuussa 14–16 astetta. Kesällä saattaa olla joskus helteistä, mutta pääsääntöisesti Irlannin ilmasto muistuttaa Suomen kevättä tai syksyä. Touko-kesäkuu on valoisinta aikaa, ja aurinko paistaa tuolloin keskimäärin kuusi tuntia vuorokaudessa. Lunta sataa talvisin harvoin muualla kuin vuoristossa. Irlanti on kuuluisa sateistaan. Sademäärät ovat suurimpia maan luoteisrannikolla, ja vähäisempiä tiheämmin asutulla itärannikolla, jolla sijaitsee maan pääkaupunki Dublin.
Irlannin tasavallan asukasluku on noin 4,4 miljoonaa (2008). 2000-luvulla väestö on kasvanut melko voimakkaasti lisääntyneen maahanmuuton vuoksi. Siirtolaisia on muuttanut Irlantiin erityisesti Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Noin kolmasosa (35 %) irlantilaisista on alle 25-vuotiaita (2006), ja Irlannin väestö onkin Euroopan nuorin.
Irlannin pääkaupungissa Dublinissa on noin puoli miljoonaa asukasta (Ns. Suur-Dublinin alueella asuu yhteensä 1,2 miljoonaa). Muita suuria kaupunkeja ovat Cork (120 000 asukasta), Galway (72 000 asukasta), Limerick (53 000 asukasta) sekä Waterford (46 000 asukasta).
Pääosa irlantilaisista puhuu äidinkielenään englantia. Irlannin toista virallista kieltä, iiriä, puhuu arkikielenä n. 5 prosenttia väestöstä. Iiriä puhuvat asuvat pääosin Irlannin länsiosissa, ns. Gaeltacht-alueilla. Lähes kaikki ovat kaksikielisiä toisena kielenään englanti. Keskeisiä poliittisia henkilöitä ja instituutioita kutsutaan iirinkielisillä nimillä, samoin kansallislaulu lauletaaan aina iiriksi.
Lähes 90 prosenttia irlantilaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Anglikaanisen kirkon osuus on noin kolme prosenttia. Muita pieniä, alle prosentin väestöstä kattavia vähemmistöjä ovat presbyteerit, ortodoksit, muslimit ja metodistit. Irlannin perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja vapaan uskonnonharjoittamisen kaikille kansalaisille. Katolisella kirkolla on kuitenkin edelleen merkittävä asema irlantilaisten elämässä.
Irlanti on parlamentaarinen demokratia, jonka päämies on presidentti (Uachtarán na hÉireann). Presidentti valitaan suorilla kansanvaaleilla seitsemän vuoden kaudeksi. Sama henkilö voi toimia presidenttinä enintään kahden seitsenvuotisen kauden ajan. Poliittiset puolueet voivat myös sopia presidentin valinnasta ilman vaaleja. Presidentin asema on lähinnä muodollinen. Presidentti voi kuitenkin hajottaa parlamentin pääministerin pyynnöstä ja on myös armeijan muodollinen ylipäällikkö. Irlannin nykyinen presidentti Mary McAleese valittu ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja toisen kerran vuonna 2004. Seuraavat vaalit ovat syksyllä 2011.
Irlannin parlamentti (Oireachtas) on kaksikamarinen. Se jakautuu edustajainhuoneeseen (Dáil Éireann) ja senaattiin (Seanad Éireann). Edustajainhuoneeseen kuuluu 166 kansanedustajaa (Teachta Dála, TD), jotka valitaan yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla viideksi vuodeksi. Senaatin muodostaa 60 jäsentä, joista pääministeri nimittää 11, ja loput jäsenet ovat yliopiston, paikallishallinnon, edustajainhuoneen jäsenten ja eroavan senaatin jäsenten valitsemia edustajia. Edustajainhuone harjoittaa parlamentin varsinaista poliittista valtaa. Hallituksen toimintaa johtaa presidentin nimittämä pääministeri (an Taoiseach), joka on Irlannin poliittisen elämän keskeisin hahmo. Nykyinen hallitus koostuu Fianna Fáil-puolueesta, vihreistä ja sitoutumattomista. Pääministeri on Brian Cowen.
Irlannin puoluekenttä ei jakaudu selvästi oikeisto-vasemmisto -akselille. Suurimmat poliittiset puolueet ovat Fianna Fáil ja Fine Gael.
Irlannin talouskasvu oli toistakymmentä vuotta OECD-maiden nopeimpia (ns. Keltti-tiikeri). Vuosina 2003–2007 bruttokansantuote kasvoi parhaimmillaan yli kuusi prosenttia vuodessa. Vuonna 2008 taloudellinen kehitys kuitenkin kääntyi yllättävän jyrkkään laskuun ja Irlanti ajautui vakavaan lamaan.
Työttömyysaste oli helmiuussa 2009 noussut 10,4 prosenttiiin , mikä oli korkein luku sitten maaliskuun 1997. Tärkeä rakennustuotanto on lähes pysähtynyt, samoin asuntokauppa. Vuosille 2009-2010 kasvulukujen ennustetaan päätyvän miinukselle: - 4 %. Valtion verotulojen menetykseksi lasketaan yli 11 miljardia. Ulkomaisista investoinneista riippuvainen Irlanti on kärsinyt maailmanlaajuisesta lamasta. Myös pankkikriisi iski Irlantiin rajusti.
Irlannissa palvelut työllistävät suurimman osan työvoimasta. Suurimmat työllistäjät ovat vakuutus- ja rahoitusala, rakennusala sekä vähittäiskauppa. Maatalouden merkitys työllistäjänä on suhteellisen pieni. Noin 5 prosenttia työvoimasta työskentelee maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen parissa. Tärkeimmät maatalouden vientituotteet ovat liha- ja meijerituotteet. Irlannin työvoimasta noin 15 prosenttia on ulkomaista. Keski- ja Itä-Euroopan maista tulleiden siirtolaisten odotetaan laman myötä sankoin joukoin lähtevän Irlannista.
Irlannin ulkomaankauppa on ollut ylijäämäistä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ja Irlanti onkin hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta kotimarkkinoiden pienen koon vuoksi. Vuonna 2007 viennin kokonaisarvo oli 88,8 miljardia euroa ja kauppataseen ylijäämä 26 miljardia euroa. Tärkeimpiin kauppakumppaneihin lukeutuvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, Belgia, Ranska, Saksa sekä Yhdysvallat. Irlannin tärkeimpiä vientituotteita ovat erilaiset kemikaalit ja lääketuotteet sekä tietokoneet.
Myös Suomen ja Irlannin välinen kauppa on ollut viime vuosina vahvasti ylijäämäistä Irlannille. Irlanti tuo Suomeen sinkkiä, kemikaaleja ja lääketuotteita sekä tietokoneita ja niiden osia, kun taas Suomen tärkeimmät vientituotteet Irlantiin ovat puu- ja paperituotteita, metalleja, koneita, laitteita, tietoliikennevälineitä ja muovituotteita. Vuonna 2007 Irlannin osuus Suomen kokonaistuonnista oli 1 prosentti ja kokonaisviennistä 0,4 prosenttia.
Suomen kauppa Irlannin kanssa (luvut 1000 e)
Vuosi | Tuonti | Vienti |
2007 | 621 451 | 231 123 |
2006 | 658 448 | 229 385 |
2005 | 436 796 | 332 718 |
lähde: Tulli
Irlannin terveyspalvelut ovat suoraan terveysministeriön alaisia. Maa on jaettu kahdeksaan erilliseen terveydenhoitopiiriin. Yleislääkäripalvelut ovat pääsääntöisesti maksullisia, jos potilaalla ei ole "medical cardia". Äitiysterveydenhoito sekä vauvan terveydenhoito ovat ilmaisia raskauden alusta siihen asti kunnes lapsi on 6 viikkoa. Yksityisen sairausvakuutuksen ottaminen on hyvin yleistä. Myös vapaaehtoisjärjestöt, joita valtio tukee, osallistuvat terveydenhuoltoon.
Sosiaalivakuutusmaksut ovat Irlannissa pakollisia. Vakuutusmaksut jakaantuvat työnantajan, työntekijän, yrittäjän ja valtion kesken. Valtio maksaa eläkettä niille, jotka eivät ole kyenneet keräämään eläkettä työelämässä. Vähävaraisilla ja muilla tukea tarvitsevilla on mahdollisuus saada erilaisia sosiaaliavustuksia.
Sosiaalipalveluiden määrärahoja on viime vuosina lisätty, mutta toimia on moitittu riittämättömiksi. Tuloerot Irlannissa ovat EU-maiden suurimmat. Teollisuusmaista Irlannissa on väkilukuun nähden eniten köyhiä Yhdysvaltojen jälkeen.
Irlanti on sijaintinsa ja kielensä (englanti) takia brittimedian vaikutuksen alainen. Esim. BBC:n kanavat näkyvät lähes koko Irlannissa ja brittitabloideilla on sisarlehtensä Irlannissa. Silti Irlannissa on oma elävä media. Suurimmat päivälehdet ovat Irish Independent (levikki: 160 000), Irish Times - (117 000), Irish Examiner (60 000) ja tabloidi Star (104 000). TV-kanavia ovat kansallinen Radio Telefis Eireann (RTE) , yksityinen TV3 ja iirinkielinen TG4. Lisäksi on paikallisia radio- ja tv-kanavia.
Irlannin mediailmasto on rahoituspohjansa takia kaupallisempi kuin Suomen. Erityispiirteenä on rikosuutisten korostuminen. Maailmanuutiset pyörivät Yhdysvaltain ja Iso-Britannian ympärillä. EU:hun suhtaudutaan myönteisesti. Silti unionista ja sen jäsenmaista raportoidaan suhteellisen vähän.
Kulttuurin saralla Irlanti on kevyen ja kansanmusiikin sekä kirjallisuuden/teatterin "suurvalta". Suuntautuminen englanninkieliseen maailmaan on vahva ja "diaspora", miljoonat ulkoirlantilaiset, ovat Irlannin valtion kulttuuriviennin merkittävä kohderyhmä. Mannereurooppalainen kulttuuri kiinnostaa silloin kuin se on joko korkeatasoista tai eksoottista.
Irlannissa lasten oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana. Suurin osa lapsista kuitenkin aloittaa koulunsa jo neljävuotiaana. Ensimmäisen asteen koulutus (primary school) mukaanlukien neljä- ja viisivuotiaiden junior infant- ja senior infant-luokat kestää yhteensä kahdeksan vuotta. Toisen asteen koulutus alkaa 12-vuotiaana ja kattaa kolmivuotisen juniorikoulun ja kaksi- tai kolmivuotisen seniorikoulun (secondary school). Toisella asteella on mahdollisuus opiskella suomalaista lukiota muistuttavan ohjelman mukaan. Seniorikoulun lopussa suoritetaan Leaving Certificate Examination, jota suorittaessaan opiskelijat ovat yleensä 17- tai 18-vuotiaita.
Toisen asteen koulutuksen jälkeen opiskelua voi jatkaa korkeakouluissa sekä erilaisten oppilaitosten tarjoamilla yksi- tai kaksivuotisilla kursseilla (Post Leaving Certificate courses). Irlannissa korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot, tekniset instituutit sekä muut oppilaitokset ja instituutit (esim. colleges).
Irlannissa koulutuksesta on vastuussa opetus- ja tiedeministeriö. Lapset ovat oppivelvollisia 6-15 vuotiaina. Irlannissa on sekä yksityisiä että yleisiä kouluja. Koulutus on maksutonta useimmissa kouluissa. Noin 80 prosenttia irlantilaisista opiskelijoista suorittaa toisen asteen koulutuksen ja noin 60 prosenttia heistä jatkaa korkeampaan koulutukseen.
Matkailusta kiinnostuneet voivat katsoa näitä nettisivuja:
